Pinnasängyn uusi elämä

Lähipiirin nuorimmainenkin ihmislapsi on jo 4-vuotias, joten tämän mummolan pinnasänky on käynyt tarpeettomaksi. Äippä oli jo viemässä sitä kierrätykseen, kun sai loistoidean. Pieniä kun olemme, emme näe ikkunoista ulos muualla kuin olkkarissa, jonka ikkunat ovat pihalle päin. Joskus tekisi kuitenkin mieli katsella, ketä kadulla menee. Pinnasängystä tuli oiva tähystyspaikka, kun siitä otettiin yksi pitkä laita pois ja pohja nostettiin pikkuvauva-asentoon. Saatiin siis ihan oma käppänäsohva, jossa voi joko vahtia tai lepäillä.


Voimme pitää vahtivuoroja...

 





tai vahtia yhdessä.

 



Poistetusta laidasta äippä teki koiraportin, mikä ei meidän mielestämme ollut niinkään hyvä idea. Se on kyllä ollut käytössä vain öisin, ettei Jiri lähde tassuttelemaan ympäri taloa. Jiri on höpsö, minun mielestäni yöllä kuuluu nukkua äipän vieressä eikä pitää mitään yövartiota.

 

Meidät pantiin portin taakse poseeraamaan :(

 

Syksy on edennyt niin pitkälle, että sato on korjattu lukuunottamatta ruusunmarjoja. Köyhää on, mutta meneväthän nekin paremman puutteessa. Metsässä olisi kyllä puolukoita, ja varmaan herkkutattejakin, kun vain päästäisiin metsäilemään. Äippä ei tykkää hirvikärpäsistä, sen takia olemme päässeet aika harvoin metsään. Niin, ja huomenna alkaa hirvenmetsästys, eli viikonloppuina ei ole metsään asiaa, ellei halua tulla ammutuksi. Onneksi eivät jahtaa arkena!