tiistai 15. marraskuuta 2016

Hammaspeikko mellastaa

Ikävä otus hammaspeikko on päässyt tekemään ilkeitä tekosiaan Ninni-serkun ja minun hampaissa. Ninnin suu oli niin kipeä, että syöminenkin oli vaikeaa. Nyt 18 hammasta köyhempänä syöminen on taas alkanut tuntua mukavalta. Olimme Turussa käymässä Ninnin hammaslääkäripäivänä, ja kyllä hän oli aika sairas ja väsynyt vielä seuraavanakin päivänä, mutta nyt ovat asiat jo paremmin.

Ninni-serkku toipilaana

Ninnin kokemuksesta viisastuneena äippä tarkistutti meidänkin hampaamme, kun kävimme rokotuksilla. Minulta löytyi parodontiittia ja ainakin yksi heiluva, siis poistettava hammas. Ensi viikolla on sitten minun vuoroni mennä hammashoitoon. Vähän pelottaa. Jirin purukalusto on hyvässä kunnossa, ihan pikkuisen on hammaskiveä.
Äippä totesi löydöistä viisastuneena, että hampaat olisi pitänyt pestä joka päivä eikä vain kaksi kertaa viikossa. Siihen joudumme nyt Jirin kanssa alistumaan.

Turun reissuun oli juhlava syy, kun äippä täytti pyöreitä vuosia ja perhe halusi järjestää pienimuotoiset juhlat. Vähän kyllä ihmettelen, että mitä ne pyöreät vuodet ovat. Minun mielestäni vuodet ovat paremminkin pitkulaisia.

Reissulla oli oikein kivaa, vaikka Ninni olikin vähän pipi eikä Mudilan koiria tavattu ollenkaan. Olgasta on tullut teini, ja kun Jiri vähän yritti komentaa sitä, se poistui seurastamme kirsu pystyssä eikä ollut sen jälkeen meitä huomaavinaan. Onneksi ympärillä oli paljon meistä tykkääviä ihmisiä.

Työrintamalle kuuluu hyvää. Lukukoirahommat jatkuvat keskiviikkoisin, ja huomenna on se valtakunnallinen lukukoiraseminaari, johon pääsen edustamaan lukukoiria.
Sunnuntaina kävin pitkästä aikaa kaverikoirahommissa. Siellä oli harjoittelussa Lasse-käppänä, jonka kanssa meistä tuli heti kaverit. Olemme Lassen kanssa melkein samanikäisiä. Toivottavasti pääsen Lassen kanssa töihin toistekin.


Hommissa sylikoirana. En tykännyt ponnarista. Kuva Pia Tiilikka

Uusi ystäväni Lasse  Kuva Pia Tiilikka

Päivän työt on tehty. Kuva Pia Tiilikka

9 kommenttia:

  1. Hui! Onpa ollut kurjia hammasvaivoja! Hampaista ei voi liian hyvää huolta pitääkään. Parannettavaa olisi meilläkin.
    Onnea pyöreistä vuosista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äippä kiittää onnitteluista.
      Semmoista se on niiden hampaiden kanssa, jatkuvaa vaivaa. Ensin ne kakarana vaihtuvat, ja sitten ne isona joutuvat hammaspeikon hampaisiin. Vaikka aika kurjaa varmaan olisi ilman hampuleita.

      Poista
  2. Paranemispusuja Ninnille! Kai se hammaskeiju älys jättää 18 palkintoo peiton mutkaan?
    Lähettään isosti ja vahvasti onnitteluja teijän äipälle! Joo.
    Ilosta menoo muutenkin ja mukavia luku- ja seurakoirailuita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset kaikista toivotuksista! Töissä on aina mukavaa, olisi varmaan teilläkin, jos teillä olisi työpaikat.
      Äippä sanoo, että kiitos niistä isosti ja vahvasti. Tarpeen ovat näillä lukemilla.

      Poista
  3. No voe pahalaenen minkä tekj hammaspeekko! Paljo paranemispusuja Ninnille. Ja paljo onnitteluja teejjän äepälle! <3 <3
    Vae joovvut sitä sinnäe hammashoetoon..!Eekuvvuan lykkyvä matkaan sinne.Hui...mitenkään mahtas mulle käävvä jos joku liäkärj kurkistasj suuhun...äet sano että luultavastikkaa ee hyvästi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äippä kiittää.
      En nyt ehdi jänskäämään sitä hammaslääkäriä, kun olen juuri lähdössä sinne valtakunnalliseen lukukoiraseminaariin, jossa olen ainoa koiraosallistuja. Vastuu painaa.
      Voi hyvä mies, anna ihmeessä ellin katsoa suuhusi, ettei sinulle käy niin kuin Ninnille tai sille täkäläiselle käppänälle, jolta vietiin kolme viikkoa sitten kaikki hampaat. Onneksi tämä hampaaton mummokin voi nyt hyvin, pehmeää ruokaa syö, mutta murise - jos aihetta ilmenee - ikeniään raottaen ihan entiseen tapaansa.

      Poista
  4. Lämpimät onnittelut päivänsankarille!

    Ikäviä nuo hammasjutut. Isännän veljen koirilla on ollut tuota samaa vaivaa ja hampaita on vedetty pois molempien haukkujen suusta useampi kappale. Olisiko tuo vähän rotukohtainen ongelma, olen kuullut että snautsereilla olisi tuota ongelmaa.

    Mukavia työkeikkoja loppuvuodelle toivottaa lukukoira-kollegasi Typy ja sen sisko sekä emäntä.

    VastaaPoista
  5. Sihteeri;käppänät kuuluvat tosiaankin hammaspeikon suosikkeihin. Ja ongelma voi syntyä tosi nopeasti. Aatun hampaisto tarkastettiin ja puhdistettiin puolitoista vuotta sitten, ja silloin ei ollut mitään hälyttävää. Olisi pitänyt pestä joka päivä.
    Aatulle on tulossa pakollinen tauko lukuhommiin joulukuun alusta alkaen, kun minulle tulee kipsi jalkaan.
    Aatu; luitko, Typy, eilisen Vantaan Sanomat. Siinä oli kuva minusta Kennelliiton lukukoirahuivin mannekiinina?

    VastaaPoista
  6. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista