Maastoasuiset marjaryövärit

Käytiin mökillä. Kivaa oli. Niin aina.

Ensin vähän tutkittiin paikkoja, kun äippä kanniskeli tavaroita paikasta toiseen. Käväistiin naapurissakin, kun siellä haisi tyttökoiralle. Se ei tykännyt meistä, joten palasimme omalle reviirille. Meitä ei kehuttu, vaikka ihan itse palasimme. Niin väärin!

Lähdettiin äipän kanssa metsään saalistamaan. Metsäretkillä, ja muutenkin mökillä meidän pitää pukeutua maastoasuihin, kun äipän mielestä maastoudumme muuten liian tehokkaasti.

Valmistaudumme metsäretkelle maastoasuissamme

 

 

 Ensimmäiseksi saalistimme heinää. Ei kehuttu. Äippä keräsi kanttarelleja. Ja herkkutatteja. Olen kuulemma pienena ollut ihan hulluna herkkutatteihin. Pitäisikö uskoa? Maistoin, eipä ollut kummoista. Seuraavaksi äippä keräsi vähän puoliraakoja puolukoita. Maistoin ja sylkäisin. Jiri löysi mustikoita. Hyökkäsin samalle puskalle, kun luulin, ettei muualla ollut. Oli kuitenkin, ja paljon. Kyllä me pojat riivimme mustikoita. Äippäkin keräsi vähän ja suuttui, kun menimme samalle mättäälle. Marjaryöväreiksi nimitti meitä.

Kaakkurit lensivät kaakattaen ylitsemme. Jiri säikähti niin kovasti, että pysähtyi niille jalansijoilleen. Äippä taputteli Jiriä ja sanoi, että niin hänkin oli säikähtänyt kuultuaan kaakkurien lentokaakatuksen ensimmäistä kertaa.

Palasimme metsästä mökille kuumissamme ja väsyneinä. Äippä keitti kahvit, mutta me saimme vain vettä.
Asetuimme mökin rapulle lepäilemään. Jiri ei jaksanut kauaa lepäillä, vaan oli kuulevinaan rapinaa mökin alta. Sitä piti vahtia.

Hiiri, myyrä vai turha luulo?

 

 

Veneitä meni myös. Niitäkin Jiri vahti, etteivät tulleet liian lähelle. Kokematon reppana vahtii koko ajan, eikä ymmärrä kunnon torkkujen merkitystä.

Venepoliisi työssään

 

 

Jiri aikoi myös saunoa äipän kanssa, mutta livahti kiireesti pois saunasta, koska siella haisi pesuvedelle.

Kun tulimme illalla kotiin, Jiri päästi iloulvonnan. Luuli vissiin, ettei äippä osaa kotiin takaisin. Tai sitten se luuli, että tänään on kuoroharjoitus.