Mielensäpahoittajana

Kyllä minä niin mieleni pahoitin siellä hammaslääkärikäynnillä, kun menivät salaa viemään minulta 14 hammasta. Vaikka alunperin oli puhetta vain yhdestä poistosta. Ensin pistivät piikillä pyllyyn, sitten menetin tilanteen hallinnan, ja kun heräsin, oli suu kipeä ja maistui pahalle. Päässä pyöri ja paleli. Nälkäkin oli. Erittäin huono päivä.
Valitettavasti se ei ollut siinä. Mentiin kotiin, ja suu oli kipeä, nälkä kurni suolissa, mutta ruokaa en saanut. Pillereitä vain työnnettiin kurkkuun. Haisinkin niin oudolle, että Jiri meni sängyn alle piiloon. Seuraavana päivänä sain vähän ruokaa. Se oli hyvää, mutta maha tuli kipeäksi. Sitä seuraavana päivänä menin ripulille ja aloin oksentaa. Kyllä ei ollut mukavaa se. Pitkin yötä käveltiin äipän kanssa ulkona, ja ihan aina ei ehditty pihalle asti, kun suoli jo ampui. Noloa. Aamulla mentiin takaisin klinikalle, ja minut laitettiin taas tippaan. Olo kyllä vähän helpottui. Sain lääkkeet pahoinvointiin ja ripuliin.
Nyt on elämä paremmalla mallilla. Suu ei ole kipeä, ja tikit ovat melkein sulaneet. Saan ruokaa monta kertaa päivässä, ja se on hyvää, vaikka äippä sanoo sitä ripulipuuroksi. Siinä on riisiä, kauraa ja broilerijauhelihaa. Valitettavasti se tarttuu partaan kuin erikeepperi, ja parta on pestävä aina syönnin jälkeen.

Kivojakin juttuja on tapahtunut. Minusta oli kuva Länsi-Savossa. Olen siinä kuuntelemassa, kun meidän kirjastotäti Merja lukee minulle. Kuva otettiin siellä lukukoiraseminaarissa.




Kuva: Länsi-Savo

Kävimme jo ennen hammaslääkärikeikkaa Pöllönpesällä tervehtimässä Pöllömuoria ja viemässä hänelle pakastettuja ruokia. Saimme esitellä hänelle kaverikoirien työtä oikein huivit kaulassa, vaikka emme virallisella käynnillä olleetkaan. Pöllönpesälle mennään hissillä, mikä on meistä kivaa. Muualla emme olekaan päässeet hissillä ajelemaan.

Sylintäydeltä kaverikoiria

Jiri näyttää, miten rapsutuksia pyydetään

Pakkaskelit yllättivät äipän, ja kaikki vanhat, rikkinäiset talvitossut oli hävitetty. Tilanne korjaantui vauvasukilla. Ne lämmittivät ihan mukavasti ja pysyivät hyvin jalassa. Jiri ei kyllä tykännyt, vaan riisui omansa
.

Kyllä ne vain tossuista kävivät, vauvasukat
 

Mannekiinina

Minulla oli kunnia esitellä lehdistölle Kennelliiton uusi lukukoirahuivi lukukoiraseminaarin yhteydessä. Äippä valittaa kuvan laatua. No, minä en ainakaan ole syyllinen.



Tässä kuvassa ovat seminaarin ainoat miehet.

Laitan tähän linkin asiaa koskevaan juttuun.

http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/456173-lukukoirien-koulutus-alkaa-ensi-vuonna-tallainen-karvaturri-sopii-tehtavaan

Seminaarissa oli oikein mukavaa, vaikka aluksi ihmettelin, missä lukijat, kun minulla oli oma virka-asu yllä. Sitten arvelin, että äippä oli erehtynyt huivista ja ollaankin kaverikoirakeikalla. Testasin, ja se toimi. Kaikki halusivat rapsutella, ja kyllä minä nautin. Oikein hyvin tutustuin lukukoira Börjen emäntään. Tykkäsin kovasti ja lähetin Börjelle terveisiä. Iltapäivällä minua alkoi kuitenkin väsyttää ja tulin levottomaksi. Lähdimme sitten pois ennen seminaarin päättymistä. Hyvin nukutti kotona.

Lukukoira-asioista voi lukea enemmän Kennelliiton sivuilta. Linkitän senkin.

http://www.kennelliitto.fi/koirat/lukukoirat

Tulinko viisaammaksi? No en, koska keskityin rapsutuksista nauttimiseen. Toivottavasti äippä kuunteli. Varma siitä en kyllä voi olla.

Ensi viikolla on se hammaslääkäri, joten pidän saikkua sen viikon. Kerran ehdimme kuitenkin lukukoirailla ennen äipän saikkua.

Hammaspeikko mellastaa

Ikävä otus hammaspeikko on päässyt tekemään ilkeitä tekosiaan Ninni-serkun ja minun hampaissa. Ninnin suu oli niin kipeä, että syöminenkin oli vaikeaa. Nyt 18 hammasta köyhempänä syöminen on taas alkanut tuntua mukavalta. Olimme Turussa käymässä Ninnin hammaslääkäripäivänä, ja kyllä hän oli aika sairas ja väsynyt vielä seuraavanakin päivänä, mutta nyt ovat asiat jo paremmin.

Ninni-serkku toipilaana

Ninnin kokemuksesta viisastuneena äippä tarkistutti meidänkin hampaamme, kun kävimme rokotuksilla. Minulta löytyi parodontiittia ja ainakin yksi heiluva, siis poistettava hammas. Ensi viikolla on sitten minun vuoroni mennä hammashoitoon. Vähän pelottaa. Jirin purukalusto on hyvässä kunnossa, ihan pikkuisen on hammaskiveä.
Äippä totesi löydöistä viisastuneena, että hampaat olisi pitänyt pestä joka päivä eikä vain kaksi kertaa viikossa. Siihen joudumme nyt Jirin kanssa alistumaan.

Turun reissuun oli juhlava syy, kun äippä täytti pyöreitä vuosia ja perhe halusi järjestää pienimuotoiset juhlat. Vähän kyllä ihmettelen, että mitä ne pyöreät vuodet ovat. Minun mielestäni vuodet ovat paremminkin pitkulaisia.

Reissulla oli oikein kivaa, vaikka Ninni olikin vähän pipi eikä Mudilan koiria tavattu ollenkaan. Olgasta on tullut teini, ja kun Jiri vähän yritti komentaa sitä, se poistui seurastamme kirsu pystyssä eikä ollut sen jälkeen meitä huomaavinaan. Onneksi ympärillä oli paljon meistä tykkääviä ihmisiä.

Työrintamalle kuuluu hyvää. Lukukoirahommat jatkuvat keskiviikkoisin, ja huomenna on se valtakunnallinen lukukoiraseminaari, johon pääsen edustamaan lukukoiria.
Sunnuntaina kävin pitkästä aikaa kaverikoirahommissa. Siellä oli harjoittelussa Lasse-käppänä, jonka kanssa meistä tuli heti kaverit. Olemme Lassen kanssa melkein samanikäisiä. Toivottavasti pääsen Lassen kanssa töihin toistekin.



Hommissa sylikoirana. En tykännyt ponnarista. Kuva Pia Tiilikka

Uusi ystäväni Lasse  Kuva Pia Tiilikka

Päivän työt on tehty. Kuva Pia Tiilikka