Reissupoikia ollaan, vaikka ei ollakaan Mäntyharjulta kotoisin. Tällä kertaa huristeltiin Rautalammille. Siellä on se 5+ tähden koirahotelli. On siellä veli Eerokin, jota ei tavattu, mutta terveisiä toki saatiin. Eerolla on kaikki hyvin.
Reissu oli kaikin puolin onnistunut. Kelit olivat loistavat, ruoka hyvää, ja herkkujakin saatiin. Vuorenpeikon luolassa oli mahtavat herkut kuten tavallista, vaikka itse vuorenpeikko onkin muuttanut tuonilmasiin. Muori meitä siellä herkuilla helli.
Metsäretkiä tehtiin kahtena päivänä. Käytiin hotelliväen mökillä Konneveden rannalla ja herkkumetsässä. Keppejä ja marjoja oli molemmissa paikoissa.
Koko reissun kohokohta oli kuitenkin tyttöjen tapaaminen. Ensin tavattiin rotutoveri Ronja mökkireissulla. Ronja esitteli meille pihapiiriään, mutta oli niin nopea käänteissään, ettei hänestä saatu kuvaa. Loistotyttö, toivottavasti tapaamme toistekin.
Lisää tyttöjä tuli sitten hotelliin. Lapista asti olivat matkanneet Hupi ja Utu. Hupi on sellainen vähän vanhempi ja melko määräilevä neitikoira, jonka älysimme heti jättää rauhaan. Ihan toista maata on ihana koiraneito Utu, joka jaksoi leikkiä meidän molempien kanssa (vaikka Hupi välillä komensi sitä olemaan hiljaa). Utua sai myös haistella ihan vapaasti, siis ellei kontrollifriikki Hupi ollut paikalla.
|
Konneveden rannalla. Jiri haluaa MINUN keppini. |
|
En anna, häivy! |
|
Etsi oma, tollo! |
|
Herkkumetsässä. Utun keppi |
|
Saako ottaa mukaan? Kuva Jorma Knuutinen |
|
Eikö tuo ole vähän liian suuri? Kuva Jorma Knuutinen |
|
Utulla on kauniit silmät ja viisas katse. Kuva Jorma Knuutinen |
|
Hupi-neiti |
|
Mustikoita oli vaikka lehmät söis. Oli puolukoitakin, mutta keskityin mustikoihin. |
Kaikki hauska loppuu liian nopeasti, ja kotiin piti lähteä. Hupi ja Utu jäivät hotelliin, ja huhu kertoi että Rautalammin raikulityttö Nelli oli myös sinne tulossa. Olisi ollut kiva nähdä, miten Hupi pisti vallattoman Nellin ruotuun, jos pisti.
No, nyt oli teillä pojilla kyllä vimpanpäälle A-luakan reissu. Oli joo. Tarjolla herkuista tyttöseuraan. Mahtavaa!
VastaaPoistaReissu oli todellakin luokkaa AAA!
PoistaSammoo sanon ku Tuulisettii. Huippuhieno reessu hienoessa maesemissa! Unohtamata tietenkää tuota runsaslukusta naesseoroo. On sielä koerapoekiin syön sykähelly tihheesti :)
VastaaPoistaLuultavasti sydänkin kiihtyi, mutta emme siinä tohinassa huomanneet. Tytöt ovat maailman suola, vai pitäisikö sanoa luu, kun emme tykkää suolasta?
PoistaKuulostipa mukavalta viikonlopulta. Ja noin paljon tyttöjä....minäkin alan pikku hiljaa ymmärtää jotain niiden päälle. Äippä on kyllä sitä mieltä, että olen vähän sellainen peräkammarin poika. t. Eka
VastaaPoistaPeräkammaripoikana on varmasti helpompaa kuin tyttöjen hyvän hajun hulluksi tekeminä pikkupoikina. Ihan täysin hulluiksi emme sentään tule. Ruoka kyllä maistuu tytöistä riippumatta, toisin kuin parilla edeltäjällämme.
Poista