sunnuntai 5. toukokuuta 2013

Vappurieha Rautalammilla

Käväistiin taas Rautalammilla. Hotellimme oli paikallaan, samoin henkilökunta. Palvelu pelasi, ja herkkuja saatiin. Kävimme myös vuorenpeikon luolassa. Jiri ei suostunut kävelemään rappuja ylös, joten se kannettiin. Minua nolotti, onneksi kukaan vieras ei nähnyt. Vuorenpeikko emäntineen oli kotosalla, ja herkkuja saatiin.

Vappuaattona äippä pumppasi meille muutaman ilmapallon. Muistin heti, mistä on kysymys ja tein nopeita hyökkäyksiä palloja vastaan, perääntymistie avoinna. Kaksi palloa sain tapettua. Jiri ei välittänyt palloista. Saimme uusia lelupalloja, puhkeamattomia, vuorenpeikon emännän tekemiä. Jiri tykästyi niihin, tosin vasta kotona. Aattokeli oli aika ikävä: kylmä ja sateinen. Juhlittiin sisällä, herkkuja saatiin. Vissiin kaikki muutkin juhlivat sisällä, kun kylänraitillakin oli hiljaista. Yhden gorillan kyllä näimme, mutta sekin vain naureskeli.

Vapunpäivänä lähdettiin retkelle jonkun mökille Konneveden rannalle. Keli oli tuulinen ja kylmä. Tulipahan karvat ja korvat tuuletettua.

Korvatuuletus Jirin tapaan


Siellä mökillä oli sitten se vappurieha. Huomasin heti autosta päästyä, että rannassa on pari sorsaa. Äkkiä sinne, Jiri viivana perässä. Ne eivät lähteneetkään mihinkään, ja huomasin, että ne ovat häkissä. Siellä hyppelivät ja riehuivat. En sitten viitsinyt kastella tassujani, ja tultiin muihin hommiin. Ihmiset huomasivat vasta vähän myöhemmin, että sorsat ovat rysässä. Siitä seurasi sitten puhelinsoittoja mökin omistajalle ja suuri pelastusoperaatio, joka tehtiin juuri tervatulla veneellä . Me jouduimme tarkkailemaan tilannetta rannalta.Kun rysän luukku avattiin, toinen sorsa pelastautui lähtemällä lentoon, mutta toinen vain ui edestakaisin rysässä. Lopulta se lähti turvaan sukeltamalla. Kaikenlaisia huolimattomia kalamiehiä!
Hyvänä puolena kalamiehen mökillä retkeilystä oli, että löysimme erinäisiä kalan pyrstöjä ja päitä. Salaa yritimme syödäkin, mutta heti kiellettiin. Onneksi saimme muita herkkuja.


Jiri löysi pyrstön, mutta minä sen vein

Ihan vahingossa kävin järvessäkin, ja jalat kastuivat. Tuuli kuivasi äkkiä, vaikka olikin kylmä.

Tassunkuivatusta laiturilla
Mökillä oli paljon isoja kiviä. Kiipeilin kivien päälle ja etsin kivien alta myyriä. Ei löytynyt.


Myyrätyössä
 Seuraavana päivänä käytiin sitten toisella mökillä, Konneveden rannalla sekin. Siellä oli mukavan näköisiä jäälauttoja ihan rannassa. Ketteränä poikana hyppäsin sellaiselle. Olisittepa kuulleet sen huudon, mikä äipästä ja sen siskosta lähti, kun huomasivat. En ymmärrä, mutta tulin kuitenkin samaa tietä pois. 

PS Varmaan jo arvaattekin, miksi Rautalammilla on niin mukavaa. Oikeastaan se voitaisiin nimetä uudelleen Herkkulammiksi.


2 kommenttia:

  1. Heh heh, todellakin on Herkkulammi. Kyä teitä onnisti.

    Mut hei, onks Jiri jo suurempi ku sä, Aatu?

    VastaaPoista
  2. Ei ole. Me painamme juuri yhtä paljon, eli 7,3 kg. Minun säkäkorkeuteni on 35,5 ja Jirin 34 cm. Jirillä on kyllä isommat luut ja enemmän karvaa, siksi se näyttää isommalle. Jirin ego on myös pienempi kuin minulla, joten meidän ei tarvitse tapella.

    VastaaPoista