Ollaanko me jotain mallinukkeja, häh?

Meidän äippä on saanut jonkun ihme koiravarustevimman. Kesällä se osti meille uittoremmit, minä en tietenkään uinut ja Jirikin vain vähän. Sitten taloon ilmestyi uudet valjaat Harley Parkinson -lenkkejä varten. Jotkut Comfortit. Ovat kyllä mukavat, mistään eivät kiristä, vaikka välillä vedetäänkin sitä vempelettä.

Mustat valjaat siksi, ettei kaikki lika näy

Seuraavaksi ilmestyi uusi pikku trimmauskone. Se on siitä mukava, että ei surise niin kovasti kuin isompi. Sitten tuli vielä trimmauspöytä lenkkeineen, kun me emme kuulemma pysy muuten paikallamme ajellessa. Koettaisi itse pysyä hiljaa, kun joku tumpelo ajelee peräpäätä.

Eikä siinä kaikki. Tuli kylpytakit, ettei ravistella koko taloa märäksi pesun jälkeen. Onko pakko pestä, mitä? Jiri oli kyllä ihan tyytyväinen pesun jälkeen, kun ei palellut takin sisällä. Ja äippä oli tyytyväinen, kun takin sisältä kuoriutui 1,5 tunnin kuluttua melkein kuiva koira kammattavaksi. Toinen takki annettiin Ninnille, koska ne olivat kaupasta loppuneet. Toivottavasti se oli minun takkini, etten joutuisi pesuun.

Kuivaharjoittelua kylpytakilla

Vihoviimeinen hankinta oli sadetakit, kun sateet alkoivat. No hm, mitä niistä nyt sanoisi? Ainakaan ne eivät kahise kuten kurahaalarit. Ja oikeastaan ne olivat kovassa sateessa ihan mukavat, kun vain jalat kastuivat.

Sahapukit lähdössä sadesään lenkille sadetakeissaan

Viimeinen niitti oli, kun äippä halusi kuvata meitä varusteet päällä. Ruvettiin sahapukeiksi, kun ei tykätty hommasta.

Ja taas meillä pakataan laukkuja. Mihinkähän nyt ollaan menossa?

PS Olette kai huomanneet, että kuvat näkyvät suurempina, jos niitä klikkaa. Kannattaa kokeilla, olemme me sen verran komeita poikia.