maanantai 14. syyskuuta 2015

Metsissä mellastava lauma

Nyt on ollut hyviä metsäretkikelejä, ja olemme päässeet metsäilemään monta kertaa. Me olemme onnenpoikia, kun meillä on paljon hyviä ja luvallisia ulkoilumetsiä tässä muutaman kilometrin säteellä. Aina se on kivaa, mutta räjähtävän riemukasta silloin, kun on lapsia mukana.

Leikimme metsäreissuilla piilosta. Ensin Viljo meni meiltä piiloon, sitten  piiloteltiin meille nameja, mutta paras osuus oli se, kun me menimme äipältä piiloon. Kyllä hikeentyi äippä, mutta Viljo vain nauroi.


Käpyjä löytyi.

Kilpajuoksu, annoin Viljon voittaa.

Kilpajuoksu, osa kaksi. Jiri voitti.

Minuako kutsuit, tulen viivana.

Jiri jäi peränpitäjäksi.

Vai ei ole meille eväitä!

Namit painuivat syvälle sammaleeseen.

Heti lisää nameja!
Metsässä on vielä mustikoita, ja puolukatkin alkavat olla kypsiä. Nampsis molemmille! Etsiskelin herkkutatteja, en löytänyt kuin yhden yli-ikäisen, jota en viitsinyt edes maistaa.

Huomenna päästään taas metsään. Kyllä syksy on mukavaa aikaa koirille. Toivomme kovasti, että kaikki koiraystävämmekin pääsevät metsiin mellastamaan oikein usein.

12 kommenttia:

  1. Ompa sielä semmonen mehtä että kelepoo tuola juosta. Ee yhtää rytörisuva eekä muutakkaa estettä muassa. Mahtavata! :) Työ sitä pysyttä siivosti siinä äepän lähellä. Mukava kaet seon vappaana juosta. Ee sua meekäläenen tuommosta illoo pittee. Jos mehtään piäsöö ni narussa on mäntävä. Oma vika, sano äet. Ku lähen justiisa litommaan jos oon irti.
    Onko teellä sielä niitä hirvityskärpäsijä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä mentiin piiloonkin äipältä, aika kauas vielä. Suuttui se ensin, mutta kiltisti palasimme. kun äippä puhalsi pilliin. Tiesimme toki, että siitä saa namia.
      Hirviökärpäsiä on näissä molemmissa metsissä jonkin verran, mutta eivät ne juuri meitä kiusaa. Olemme liian matalalla, ellei just makuuksille osuta. Äippä kyllä pyydysti pari pipostaan. Minulle tuli punkki, kun punkkimyrkky ei enää tehoa, mutta onneksi äippä huomasi sen jo illalla ja nitisti.

      Poista
  2. Kyllä nuo metsäretket ovat tosi mukavia. Mua ei juuri irti päästetä kuin metsästysaikaan, joten minä vien ja äippä vikisee. Ei muka mahdu kaatuneiden puiden alta tai kunnon ryteiköistä. Ihme hommaa! Nautitaan hienoista keleistä. t. Eka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äipät eivät osaa arvostaa monipuolista liikuntaa. Ovat sellaisia polkuaddikteja ja lais- eikun mukavuudenhaluisia.
      Äippä kertoi, ettei meidänkään edesmenneitä piikeleitä voinut pitää vapaana kuin metsästysreissuilla ja joskus jäällä hiihtäessä. Pihatarhastakin kaivoivat itsensä omille lenkeilleen.

      Poista
  3. Ihana kuvakertomus! Niin superkauniit maisemat, suomalainen metsä, rauha, mitä nyt pikkupoika ja pari karvakuonoa siellä juoksentelevat.
    Ja mikä kuva, tuo "Vai ei ole meille eväitä!", täysosuma! Ilme kertoo pettymyksen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on kyllä tosi mukavat maastot tässä ympärillä, vaikka aina välilä jokin niistä hakataankin aukoksi. Selitys on paljon Metsähallituksen vaimikäsenytonnykyään maita, joita hakataan vanhoja metsiä säästäen.

      Saatiin onneksi osamme ihmisten eväistä.

      Poista
  4. Metsä on ihan parhautta! Siellä käyskennellessä sekä koiran että ihmisen mieli varmasti lepää. Aina kun mökkeilemme, kuuluu ohjelmaan myös metsäretki. Ja onneksi mukavia metsiä on täällä kaupungissakin.

    Hauskoja metsäreissuja teille jatkossakin toivottelee Typy, Hippu ja emäntä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mieli lepää metsässä, jos ehtii. Siellä on niin paljon mielenkiintoisia hajuja, ettei oikein ehdi rauhoittua. Aivan ihanasti kyllä ramasee, kun tullaan reissulta kotiin. Metsäreissun jälkeen otetaan yleensä päikkärit, ellei ole lapsia matkassa. Lapset inhoavat päikkäreitä, mikä on oikeastaan ainoa lapsien käsittämätön ominaisuus.

      Poista
  5. Lapset ja käppänät samoissa kuvissa = täydellistä :) innolla odotan, että isosiskoni poika (Reskon ikäinen) kasvaa vielä vähän, päästään mekin metsään!

    VastaaPoista
  6. Lapsen ja koiran suhde on ihan omaa luokkaansa, silkkaa rakkautta ilman mitään vaatimuksia. Meidän koko lähisuvussa lapset ovat päässeet nauttimaan koirista vauvasta alkaen, ja pennut lapsista. On ollut tosi hämmästyttävää, miten jo ryömintäikäinen lapsi oppii näkemään koirasta, milloin se haluaa olla rauhassa, ja miten hellästi koirat leikkivät pienten lasten kanssa.

    Ei teidän nyt enää kovin kauaa tarvitse odottaa, että saatte lapsen metsään mukaan. Sinne vaan heti, kun jalat kunnolla kantavat!

    VastaaPoista
  7. Onpas hienoa metsää, kyllä tuolla kelpaa kirmailla! Metsäretket on ihan parasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on. Ei ole metsän voittanutta ulkoilupaikkaa. Sääliksi käyvät ne citykoirat, jotka joutuvat kirmailutarpeissaan tyytymään koirapuistoihin. Vaikka toisaalta, ehkä ne ovat ihan onnellisia, kun eivät muusta tiedä.

      Poista