Jäbät kaveriduunissa

Olimme Jirin kanssa tänään töissä kaverikoirina. Esittelimme kaverikoiratoimintaa erään eläintarvikekaupan asiakkaille. Työparina meillä oli labbistyttö Peppi, joka tuoksui aivan uskomattoman hyvälle. Juoksu on tulossa, kertoi hänen emäntänsä.

Teimme Jirin kanssa vuorotyötä, vapaavuorolainen huilasi kotoisasti omassa häkissä. Jirin vuorolla oli vielä aika hiljaista, mutta minun vuorollani alkoi tapahtua. Saatiin silityksiä ja rapsutteluja, vaikka Peppi oli välillä sitä mieltä, että kaikki sellainen kuuluu hänen työhönsä, ja asteli tyynesti isomman oikeudella minun ja asiakkaideni väliin. En hermostunut, koska a) Peppi on tyttö, b) Peppi haisi niin hyvälle ja c) Peppi on aika iso.

Meillä oli yhteensä kahden tunnin huki, ja oli sekä kivaa että rankkaa. Kun päästiin kotiin, mentiin heti nukkumaan. Äippäkin kaatui joksikin aikaa sohvalle ja me hyppäsimme hänen päälleen lämmikkeeksi. Emme halunneet lähteä lenkille, vaan käänsimme kylkeä silmät tiukasti kiinni, kun äippä rupesi ulkoilua ehdottelemaan. Vihje meni perille, joten olemme tänään käyneet vain pihalla tekemässä pikatoimituksia.



Mi on tuo tuoksu ihanainen?

Peppi ei suuttunut, vaikka haistelin hänen yksityisaluettaan.

Peppi valtasi päivän ahkerimman silittäjän.

Vuoronvaihto: vasemmalta Jiri, minä, Peppi, Aida ja Carlo.

Carlo keräsi heti tultuaan ympärilleen suuren silittäjälauman.

Me emme olekaan mitään tyhjäntoimittajakoiria, kun olemme päässeet oikeisiin töihin. Vaikka kyllähän se kodin ja äipän vahtiminen ja seuran pitäminen äipälle myös työstä käy, ainakin toisinaan.

Hyvää ystävänpäivää kaikille ystävillemme! Iloitkaa toisistanne!