Kevätkevätkevät!

Se on täällä taas, kevät. Kevät on ihania hajuja ylenmäärin, siilien herääminen, metsälenkkejä, leluja pihalle ja hyvälle haisevia koiraneitoja. Tietenkin myös pihalta jahdattavat linnut runsastuvat.  Jirille kevät on vähän kurjempaa, kun kunnon kakkapaikat katoavat sulavan lumen mukana.

Äipälle eka kevättyö pihalla on meidän talviajan tuotostemme kerääminen kompostiin.

Nauttikaa nyt, ystävät! Kohta on kesä: ilma täynnä ötököitä, ja kuumakin voi olla.

Lempileluni tällä hetkellä: rääkyvä hanhi. 

Äippä on varautunut kesälintuihin ostamalla pihakoivuun linnunpöntön. Se tosin lojuu vielä terassilla odottamassa kiipeilytaitoista puuhun viejää.
Meiltä vietyjä pohjavilloja äippä on laittanut talipallohärveleihin pesän rakentajia varten. Peitinkarvat ovat kuulemma liian pitkiä ja sitkeitä: linnunpojat voisivat kuristua niihin, joten ne menevät kaatopaikkaroskiin.

Tässä on Jirin pohjavillaa. Hyvin on tirpoille kelvannut.

Kukkiakin pihalla jo on, vaikka omasta mielestäni minä olen kevään kaunein kukkanen enkä ymmärrä ollenkaan, miksi minut aina komennetaan pois kukkapenkistä.
Ensimmäisenä alkoivat kukkia sinivuokot heti kun lumi niiden päältä suli. Linnut ovat levittäneet sinivuokkoja naapurinkin pihalle. Ei haittaa.
Nyt kukkivat myös krookukset, ja seuraavana vuorossa on varmaan rikkaruohojen armeija.



Mökille ei ole päästy, kun tie on vielä sulamisvesien pehmittämä. Ensi viikolla ehkä.