Meillä on taas uusi serkku, Nuno, joka kuuluu Käpälämäen laumaan. Nuno on minun mielestäni karhunpentu ja siksi vaarallinen. Puolustan ankarasti pikkuveljeä, joka tyhmyyksissään haluaa leikkiä Nunon kanssa. Tästä toiminnasta minua ei kyllä kiitellä, vaan eristetään toiseen huoneeseen tai muuten. Nolointa oli, kun jouduin Käpälämäessä remmillä kiinni sohvan jalkaan. Äippä sanoo, ettei Nuno ole karhu vaan berni, siis berninpaimenkoira, 10 viikkoa vanha. Äippä on väärässä, kuten tavallista. Karhu se on.
Tunnustaa kyllä pitää, että on Nunolla hallussa koirien kieli. Harvinaista karhuille varmaankin. Kuvina otteita Nunon koiramaisista taidoista.
 |
Jiri: tuu, Nuno mun kaa leikkimään! Nuno: hm.
 |
| Nuno: nyt tää hyökkäis! |
 |
| Jiri: apuva, miä jäin alimmaiseksi! |
|
 |
Jiri: pääsinpäs päällimmäiseksi! Nuno: apuva!
|
 |
| Jiri: kato Nuno! Näin me koirat ulvotaan. |
|
|
Nuno: kuule Jiri, eiköhän pidetä pieni torkkutuokio. Jiri: ai, miksi?
Nähtäväksi jää, tuleeko Nunosta karhu vai koira. Koiranruokaa se syö, niin että voi siitä koirakin tulla.
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti