Juhannus oli taatusti kesän kohokohta. Oltiin mökillä. Meitä koiria oli viisi: minä, Wilma-beagle, Ninni-serkku, Jiri ja Nuno-serkku. Wilmaa lukuunottamatta saimme temuta vapaasti, koska emme lähteneet pois omalta tontilta. Ainakaan naapuriin asti. Lapsia oli neljä ja palvelusväkeä (aikuisia) kolme. Ilma oli hyvä, ehkä turhankin lämmin, itikoita ei juuri lainkaan ja paarmojakin vain kohtuullisesti. Nuoriso: Ninni, Jiri ja Nuno uivat, varsinkin Nuno, joka oli koko ajan menossa järveen. Leikittiin kepinriistoa ja muuta mukavaa. Minä kävin etsiskelemässä Piski-sedän hirvenluukätköjä. Nyt ei löytynyt. Isolle kivellekin kiivettiin.
Kiveltä näki (ja haistoi) hyvin kesäkeittiöön |
Yhteiskokko oli tavalliseen tapaan Pienellä Kissaluodolla turvallisen matkan päässä rannasta. Isot liekit ja sankka savu. Rannalta katsojien lisäksi kokkoa tuli ihailemaan toistakymmentä venekuntaa.
Jiri vahtii kokontekijöitä rantakalliolla |
Reipas toiminta väsytti välillä. Onneksi saimme valita lepäilypaikkojamme vapaasti.
Me Ninnin kanssa pihakeinussa |
Ninnille kelpasi riippukeinukin |
Wilma pihatuolissa |
Lapset soutelivat, ja Ninni halusi ja pääsi mukaan. Veneliivit tietenkin kaikilla.
Ninni tähystää |
Ai se Partanen? Meidän uudet lempinimet: Aatu Vähäpartanen ja Jiri Suurpartanen. Syyn arvannette.
Moro Partaset! Teil on ollu loma kohillaan. Me oltas kans varmaan tehty wilmat. :)
VastaaPoistaKeinussa oli paljon pehmoisempaa kuin tuolissa. Kokeiltiin kyllä tuoliakin.
Poista